Mikä RVS?
Äkkiseltään aine kuulostaa vastaavalta "ihmeaineelta" kuten aikanaan ostostv:ssä mainostettu Motor Up, joka osoittautuikin Tekniikan Maailman 15/97 testissä huijaukseksi.
Siitä on kuitenkin päällisin puolin uskottavan kuuloisia kokemuksia ja jopa puolueettoman saksalaisen TÜV:n tekemä testiraportti.
Olen harkinnut aineen käyttöä omiin leluihini, mutta en vielä ole täysin vakuuttunut aineen toimivuudesta. RVS -käsittely kuitenkin maksaisi merkittävän rahasumman, joten en ihan tuntemuksien perusteella viitsisi sijoittaa.
Mahdollisia puutteita testeissä
- Huono mitattavuus: Testattavat asiat ovat useimmiten epäluotettavia, kuten ajoneuvon keskikulutus. Hyvin usein testeissä on jätetty mainitsematta, että millä tavalla keskikulutus on tarkalleen mitattu. Keskikulutus voi helposti vaihdella litroja riippuen kuskin mielentilasta.
- Puutteellinen sokkoutus. Esimerkiksi keskikulutusmittauksen tulokseen voi vaikuttaa, jos kuljettaja tietää auton olevan/ei olevan käsitelty.
- Kaupalliset tai muut motiivit. Testien tekijöinä on usein henkilö, jolla voi olla motiiveja mainostaa tuotteen toimivuutta.
- Puuttuva kontrolliryhmä. Onko testattava asia tai testin menetelmä luotetettava? Jos kontrolliryhmässäkin tapahtuu heittoja, esim. kulutuksessa, voisimme päätellä testin olevan epäluotettava.
- Tunteet. Testimoniaalit perustuu usein tuntemuksiin, kuten "moottori tuntuu käyvän pehmeämmin".
- Julkaisuharha. Epäonnistuneita testejä ei välttämättä julkaista. Se ei ole yhtä kiinnostavaa. Ainetta testanneet, jotka eivät saaneet haluttuja tuloksia, ei välttämättä ole kiinnostuneita julkaisemaan tulostaan. Jälleenmyyjät tuskin ainakaan muistavat mainita asiasta. Tämän vuoksi olisikin paljon uskottavampaa, että yksittäisten pienien testien sijaan olisi isompia testejä missä merkittävän kokoiset verrokkiryhmät.
Käyn alla läpi joitain testejä, mitkä herättävät itselläni epäilyksiä.
TÜV-polttoainekulutustesti
Puolueeton TÜV testi todistaa, että "suojaavien ja kunnostavien ominaisuuksiensa lisäksi RVS Technology®-tuotteet pienentävät kulutusta ja CO₂-päästöjä
- Testissä ei ole RVS-käsittelemätöntä verrokkiryhmää. Miksi? Mistä tiedän, onko suoritettu keskikulutusmittaus luotettava? Olisiko verrokkiryhmän, eli RVS -käsittelemättömän auton kulutus laskenut testissä?
- Testiä ei ole sokkoutettu. Ajoiko kuljettajat kevyemmällä kaasujalalla koska tiesivät moottorien olevan RVS -käsitelty?
- Epäkonsistentti tulos. Testin toisessa käsittelyssä, autolla numero kolme kulutus kasvoi yllättäen pari desiä (ks oheinen kuva). Miksi? Onko mittaustapa luotettava?
- Testin otanta on pieni. Jos tekisin saman testin rypsiöljykäsitellyllä moottorilla 10 kertaa, saisin varmaan parilla testikerralla positiivisia tuloksia, kuten tässä testiraportissa saatiin.
- Epäluotettava kulutusmittaus. Keskikulutusmittauksia ei tehty kontrolloidussa ympäristössä vaan saksan maanteillä.
Test på Audi A6 1,9TDI Aut. KM.: 402.000
Sivulla oleva linkki ei toimi.
DYNOJET TEST Yamaha R1:n RVS-käsittelyn tulos
Maksimi moottoriteho on noussut RVS-käsittelyn seurauksena 8,7 hv (128,2 > 136,9)
Maksimi vääntömomentti on noussut RVS-käsittelyn seurauksena 6,6 Nm (98,0 > 104,6)
Hurjan kuuloisia lukemia, kun monesti putkiviritykselläkään ei saa 9 hevosvoiman tehon kasvuja.
- Testin tekijä on tuotteen jälleenmyyjä. Tämän mahdollista vaikutusta tulokseen tuskin tarvii avata enempää.
- Testiä ei ole sokkoutettu. Toimiko testaaja täsmälleen samalla tavalla testatessaan laitetta RVS-käsittelyn jälkeen?
- Puuttuva verrokkiryhmä. Olisiko pelkkä öljynvaihto nostanut moottoripyörän tehoja?
- Ainoastaan yksi testattu laite. Olisi tietysti enemmän luottamusta herättävää, jos samat testit olisi tehty useammalle moottoripyörälle. Toki näillä yksittäisilläkin testeillä on todistusarvoa, kunhan niitä on tarpeeksi monta.
ELEKTRO-MASCHINEN-BAU Bogner GmbH & Co. KG
Saksa taittuu vähän huonosti, mutta onneksi google translate auttaa. Testissä on verrokkiryhmä, eli kaksi käsiteltyä askelmoottoria ja kaksi käsittelemätöntä askelmoottoria. Mainiota!
Testin lopputuloskin on vakuuttava. Käsitellyt moottorit selvisivät huomattavasti paremmin rasitustestistä.
En kuitenkaan löytänyt tietoa testin tehneestä firmasta. Onko kyseessä jälleenmyyjä?
Firman kotisivut ei toimi.
RAUTARUUKKI
RVS Technology® test on a gear transmission. RAUTARUUKKI STEEL
Linkki raporttiin. PDF ei aukea.
WEAR CHECK INTERNATIONAL
Normaalisti kuorma-auton dieselmoottorin öljy vaihdetaan 30 tuhannen kilometrin välein. RVS-käsittelyn ansiosta öljyllä ajettiin 60 tuhatta kilometriä, ja sen kunto oli testin mukaan edelleen NORMAALI.
- Puuttuva verrokkiryhmä. Minä en tiedä, kauanko RVS-käsittelemättömällä diesel-kuorma-autolla voisi ajaa vaihtamatta öljyjä, ja miltä kulumisarvojen kuuluisi näyttää 60 tkm ajettuna. Testi ei kerro minulle yhtään mitään.
Muita testejä
Videolla käsitellään lähinnä tuntemuksiin perustuvia ja huonosti mitattavissa olevia asioita, kuten "tuntuu että tyhjäkäynti on pehmeämpi". Tälläiset tuntemukset pystyisi tulemaan placebo-vaikutuksena. Ulkopuolisella ei myöskään ole mitään keinoa vahvistaa, pitääkö sanomat paikkansa.
Teemu ilmoittaa myös tekevänsä yhteistyötä RVS:n kanssa youtube-kanavansa tiedoissa.
Miten testi sitten pitäisi tehdä?
En ole asiantuntija, mutta ylläolevia testejä lukiessa seuraavien puutteiden korjaaminen tekisi tuotteesta ainakin omissa silmissä uskottavamman:
- Testin tekijä on puolueeton taho. Sinänsä tuo TÜV on varmaan ihan ok firma testin teettämiseen, mutta testin järjestelyissä oli puutteita.
- Sokkoutus. Testin tekijä ei saisi tietää, onko laite RVS-käsitelty. Tällöin vältytään alitajuiselta käytöksen muutokselta, esim. keskikulutuksen laskua mitattaessa erittäin tärkeä seikka. En tiedä voisiko dyno-testiin olla vaikutusta.
- Testissä on riittävän iso testiryhmä ja kontrolliryhmä. Esimerkiksi polttoainekulutusmittaukseen 10 käsiteltyä autoa ja 10 käsittelemätöntä autoa olisi jo paljon uskottavampi.
- Mitattava asia pitäisi olla luotettava. Esimerkiksi kulutuksen mittaus pitäisi pystyä tekemään kontrolloidussa ympäristössä, kuten dynon rullaa vasten ajamalla tasakaasulla. Tämä voi tietysti asettaa joitain käytännön haasteita, kuten testin kustannukset.
- Julkaisu vertaisarvioidussa tiedelehdessä. Se antaisi jo huomattavan määrän lisäuskottavuutta, koska se tarkoittaisi, että jokin alan asiantuntija on katsonut läpi testiasetelmat ja ei ole löytänyt niistä vakavia puutteita.
